perjantai 26. maaliskuuta 2010

"Haloo, kuuleeko kukaan?"

Puhelin on hieno keksintö. Se pääasiassa helpottaa ihmisten elämää suuresti, mutta sitten välillä sen kautta tulee epämieluisiakin yllätyksiä. Arjessa se tarkoittaa puhelinmyyjiä, epämieluisia sukulaisia ja ihmisiä jotka soittavat vain ollessaan jotain vailla, mutta töissä kiteytyy hiukan erilaiset asiat.

Perinteisin on varmaan monissa muodoissaan luurin korvaan lyöminen.
Mitäpä siihen enää muuta lisäämään. Se on ikävää tapahtui se sitten samantien puhelun aloittamisen jälkeen, tai sitten vähän myöhäisemmässä vaiheessa.

Samoin kun tervehtiminen on se ihan perusasia, voisi sanoa "hei" ja esitellä itsensä. Kännykkäaikana tämä meinaa unohtua kun yleisesti vastaanottaja tietää kuka soittaa, mutta olisi se silti kiva kun soitetaan paikkaan jossa sinua ei tunneta ja vaikka olisitkin vakkari, niin en minä kaikkien vakkareittenkaan ääntä tunnista puhelimessa.

Esittelyyn kuuluu myös pari muuta ikävää puolta, ne ihmiset jotka eivät osaa sanoa nimeään muuten kun siten, että mutisevat ja puhuvat niin epäselvästi ja nopeasti, ettei siitä saa selvää. "Käske sen soittaa ...(satunnaista ölinää)..." *tuut* *tuut* *tuut* Niin kenelle piti soittaa? Tätä tekevät jotkut tietyt vakkarit. Että se ärsyttää.

Lisäksi en välttämättä muista nimeä jos se sanotaan puhelun aluksi, vastaan päivittäin aika monesti puhelimeen, joten en voi oikeasti muistaa ihan kaikkia asiakkaitam edes niitä vain jotka soittavat. Siksi tarkistan sen nimen kun teen varausta tai otan soittopyyntöä. Se tarkistaminen on asia josta on ihan turha huutaa minulle. Ylipäätään puhelimessa kurkkusuorassa huutaminen on ärsyttävää.

Jos soitit väräään paikkaan, ei siinä mitään. Pahoittelet ja suljet puhelimen. Minulle on ihan turha alkaa huutamaan kuinka jossain muualla on paska palvelu tai kuinka vakuutusyhtiö on perseestä. Minä en myöskään toimi Eniron sijaisena pienemmällä maksulla enkä osaa ulkoa luetella kaikkien kilpailijoiden puhelinnumeroita, hintoja tai aukioloaikoja. Saatan antaa sen kilpailijan numeron joka on lähinnä meitä koska sitä useimmiten kysytään, mutta en tietenkään voi sitä antaa jos minulle lyödään luuri korvaan, tai jos huudetaan ja ollaan hyvinkin epäkohteliaita niin en välttämättä jaksa nähdä vaivaa.

Jos et löydä kilpailijan puhelinnumeroa puhelinluettelosta tai netistä niin olen pahoillani, minä en kuitenkaan ole puhelinluettelo jos minulla on kamala kiire. Jos ei ole niin saatan hyvän asiakaspalvelun nimissä sinua auttaakin.

Valitettavasti en pysty kääntämään puhelua sille kilpailijalle jota koitit tavoittaa, en ole puhelinvaihde.

Meillä on puhelinvastaaja joka pistetään päälle illalla kun lähetään ja joka otetaan pois päältä yleensä suunnilleen samaan aikaan kun etuovi avataan. Aina ei toki muista, jostain syystä joku vie huomion ja unohtaa sen vastaaja pistää pois päältä tasalta, näitä tapahtuu, olen vain ihminen. Silloin on myöhemmin soitettaessa ihan ymmärrettävää, että asiasta huomautetaan, mutta jotenkin se pistää keittämään, että kun TIEDÄN, että olen pistänyt vastaajan pois päältä suunnilleen sillä kellonlyömällä kun avaan oven ja kello on tasan, niin jaksetaan itkeä sitä, että kun en vastannut minuuttia vaille kun niin monta kertaa on koitettu soittaa. En käsitä tätä. Sitten kun sitä jatketaan monta kertaa jankaten sitä samaa kuinka joku asiakasparka koitti ainakin kolmesti soittaa, eikä kukaan vastannut. Ja joo, jos tiskissä on asiakas niin palvelen sen paikalle vaivautuneen asiakkaan ennen puhelimeen vastaamista.

Inhoan vastata puhelimeen kun sieltä kuuluu ensimmäiseksi "vie pomollesi!" tai "Vie jollekin miehelle!" Toisaalta, en sitten tiedä kelpaako minulle mikään kun minua ärsyttää joskus sekin, että sieltä alkaa heti tervehdyksen jälkeen kuulua kamala vuodatus jostain asiasta. Etenkin jos en saa sitä vuodatusta loppumaan ja kyseessä on joku asia johon en voi vaikuttaa tai josta en mitään tiedä. Sen verta luulisi kuitenkin ihmisten joutuvan henkeä vetämään, että saisi johonkin väliin kuistattua, että nyt on väärä paikka tai väärä ihminen jolle hän puhuu, mutta ihmiset kykenee joskus ihmeellisiin suorituksiin.

Ylipäätään puhelimessa soisi muistavan kaikki ne normaalit kohteliaisuussäännöt jotka pääasiassa ovat vallalla normaalissakin kanssakäymisessä. Eli kaikenlainen sadattelu, huutaminen, möykkääminen, vaatiminen ja muu on hyvin epämukavaa ja yleensä ei mitenkään edesauta asiasi hoitumista ajallaan.

ps. Yksi vinkki. Jos pitää sanoa joku kirjainyhdistelmä puhelimessa niin ne asiakaspalvelijat ei ihan tahallaan toista sitä muodossa "Antti Pekka Matti" puhelimessa kun tietyt kirjaimet kuulostaa täsmälleen samoilta, kuten
-S ja F
-M ja N
-B ja P
-I ja J

noin muutamia vain mainitakseni. Turha siitä on meille alkaa huutaa kun kysyn onko se Bertta vai Pekka, on ihan asiakkaan oman edun mukaista, että se menee oikein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.