maanantai 5. huhtikuuta 2010

Eläinoikeuksista

Ensinnäkin, Suomen lainsäädännön toteutus eläinlainsäädännön kohdalla on syvältä. Jos eläintenpitokiellon saa sitä ei käytännössä seurata mitenkään, joten se on ihan yhtä tyhjän kanssa. Samoin kun eläinrääkkäystapauksista saadut tuomiot ovat pääasiassa naurettavan matalia. Tässäkään ongelma ei suoranaisesti ole lainsäädännössä vaan sen soveltamisessa.

Joudun opiskelemani alan takia jonkin verran tekemisiin eläinkokeiden kanssa. Ymmärrän sen, että ihmiset vastustavat eläinkokeita, niin minäkin teen... Niissä tapauksissa kun mahdollisuus korvaamiseen on tai kun kyseessä on turhat eläinkokeet. Minusta se, että joku saa peitellä ikäänsä ei ole syytä käyttää eläinkokeita botoxerien testaukseen. Sen sijaan jos se botoxruiske voi helpottaa jonkun kroonikkopotilaan oloa niin siinä tapauksessa mielestäni on jossain määrin perusteltua käyttää eläimiä niiden erien testaamiseen. Samoin kun ymmärrän lääkkeiden testaamisen eläinkokeilla, mutta kosmetiikkateollisuudelle en olisi ihan niin vapaasti myöntämässä lupia eläinkokeisiin.

Suomessa koe-eläinten olosuhteet ovat jokseenkin hyvät. Eläinkokeita valvotaan tarkkaan ja lupia ei myönnetä, ellei nähdä siihen olevan syytä. Lisäksi eläinten kärsimyksiä minimoidaan mahdollisuuksien mukaan. Lopetukset ovat kivuttomia ja eläimet eivät saa kärsiä ylenmäärin. Pääasiassa ne kamalat kuvat joita olette ehkä joskus nähneet animalian julisteissa eivät ole kokototuus. Ainakin se, mitä olen itse nähnyt koe-eläinlabroissa päästää minut osittain tunnontuskista. Tarkoitus kun on kuitenkin pääasiassa parantaa ihmisiä. (Tosin jos parannettava on itseaiheutettua niin näen kyllä ihmisen vastuuna pitää huolta itsestään.)

Jossain määrin olen enemmän huolissani ihan normaaleissa kodeissa olevista lemmikkieläimistä, etenkin pienistä jyrsijöistä jotka ovat pääasiassa sen kouluikäisen huollettavina. Uskoisin, että tässäkin maassa löytyy enemmän kärsiviä eläimiä ihmisten kotoa kun koe-eläinlabroista. Labroissa on kuitenkin koulutettu ja ammattimainen henkilökunta pitämässä huolta ja arvioimassa niiden eläinten tilaa.

Lisäksi tämä kohu tuotantoeläinten huonosta kohtelusta. No toki ne kuvat ovat kamalia jos sellaista toimintaa on ja sellaisia asioita ihan oikeasti tapahtuu Suomessa niin ehdottomasti valvontaa täytyy kiristää. Silti en ole valmis jättämään puhtaana ja laadukkaana pitämääni suomalaista lihateollisuutta ruokahuoltoni ulkopuolelle. Ennemmin minä suomalaista possua syön kun esim. jenkkiläistä hormoninautaa. Lisäksi jokaiseen erään riittää pari mätääkin, oli sisältö sitten omenia, päärynöitä tai baanaaneja. Se ei kuitenkaan oikeuta leimaamaan kaikkia niitäkin jotka toimivat oikein.

Turkistarhaus. Vaikea aihe, nykyään kun on totta se, että ne joilla on varaa ostaa turkiksia ovat niitä jotka niitä vähiten tarvitsevat. En hyväksy "kettutyttöjä" jotka tekevät lähinnä hallaa yrittäjille, luonnolle ja eläimille itselleen. Reiluinta varmaan olisi, että jos turkistarhauksesta halutaan päästä eroon niin homma lopetetaan portaittain siten, että nykyisten yrittäjien eläköityessä homma loppuisi siihen. Toisaalta näkisin kuitenkin Suomen paikkana jossa kannattaa ennemmin niitä turkiksia tuottaa hyvissä ja valvotuissa olosuhteissa jossa eläimille voidaan lainsäädännöllä ja valvonnalla taata hyvät olot kun se, että tuotanto siirtyy halpatuotantomaihin jossa elämillä ei oikeuksia ole. Itse rakastan kyllä nahkavaatteita, mutta omani ovat lammasta ja nautaa. Turkiksia en omista enkä aiokaan omistaa.

Minusta ihmisellä ei ole oikeutta aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä muille olennoille ilman hyvin perusteltua syytä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.