Nurkka ja pimeys

Tahdon vain kömpiä jonnekin nurkkaan itkemään. Olen niin väsynyt ja kipeä, etten muista ihan hetkeen olleeni. En ole nukkunut reiluun viikkoon ja tuo selkä on niin kipeä, että silmiin nousee kyyneleet kun edes ajattelee liikkumista.

Kävin uudelleen lääkärillä maanantaina ja sain reseptillä vahvoja särkylääkkeitä, mutta kun ne särkylääkkeet lähinnä aiheuttaa sekavaa oloa, väsymystä ja päänsärkyä selkäsäryn pysyessä täysin ennallaan niin olen sitten vaan entistä kipeämpi nuita otettuani. Lisäksi unenpuute alkaa näkyä ja kuulua.

Muuten tilanne olisi suunnilleen kestettävä, mutta pelottaa kuinka äärettömästi olen jäänyt jo jälkeen opinnoissani. Minulla oli muutenkin tiedossa kamalan rankka kevät, mutta katsotaan nyt miten paljon tuhoa tämä sairastaminen aiheuttaa silläkin saralla.

Lääkäri lupasi, että jos tämä on näin paha vielä torstaina niin lähettää minut perjantaina kuvattavaksi. Entä jos en kestä sinne torstaihin asti järjissäni? Ajattelin aamulla kinkata taas lääkärille ja jos en muuten niin polvillani rukoilla jotain mikä oikeasti toimii. Alkaa nimittäin pikkuhiljaa tuntua, ettei kyseessä enää ole ihan vain lihasrevähdys tai pieni ruhje. Siihen nuiden lääkkeiden olisi pitänyt jo auttaa. Sen sijaan tuntuu, että jokainen päivä on edellistä pahempi.

Ei kannata kaatua tuolilla ei...