Mielipiteistä ja niiden ilmaisemisesta

Ottamatta taaskaan kantaa itse asiaan tahdon silti kirjoitta pari sanaa maahanmuutosta, tai lähinnä siitä käytävästä keskustelusta.

Tiedän parikin ihmistä jotka ilmoittivat vaalien alla polttavansa passinsa, luopuvansa kansalaisuudestaan ja päättävänsä, etteivät enää ikinä palaa Suomeen jos Persut voittavat vaalit. Persujen voiton jälkeen näiltä samoilta ihmisiltä tuli kamalaa itkua siitä kuinka rasistinen Suomi on ja kuinka kamala paikka ja voi kamala ja miten koko heidän tunemansa hyvinvointivaltio on pilalla kun idiootit, rasistit ja juntit ovat vallanneet niin kovasti tilaa.

Ihmisillä on oikeutensa mielipiteisiinsä, mutta minua suoraan sanottuna hiukkasen tai hiukkasen enempikin huvittaa se miten nämä "suvaitsevaiset" ihmiset (taitaa olla "maahanmuuttokriittisten" käyttämä termi) arvostelevat maamiehiään. He, jotka pääasiassa kuuluttavat juuri asiallista keskustelua, toisten kunnioittamista ja yleistä hyvää ja syyttävät "maahanmuuttokriitokkoja" solvaamisesta ja asioiden vääristelystä. Eivätkö nämä ihmiset tajua alentuvansa juuri siihen samaan mistä vastapuoltaan syyttävät? On okei haukkua erimieltä olevaa rasistiksi, mutta jos tämä erehtyy vastaamaan sanallakaan tai pyytämään perusteluja tämä on punaniskajuntti joka on niin tyhmä, ettei sille tartte mitään perustella kun ei se kuitenkaan ymmärtäisi?

Uskon, että osittain Perussuomalaisten nousuun ovat syynä juuri ihmiset jotka pitävät itseään kansaa parempana, sivistyneenpänä ja halveksivat "perusduunaria" kutsuen tätä punaniskaksi. Miten nämä ihmiset oikeasti voivat peräänkuuluttaa asiallista keskustelua jos heidän keskustelunavauksensa on asettua henkisesti jalustalle ja aloittaa keskustelu haukkumalla vastapuolen keskustelijaa imbesilliksi? Luulevatko nuo ihmiset oikeasti, että sillä tavalla saadaan aikaan minkäänlaista järkevää keskustelua? Etenkin kun he suoriltaan alusta asti osoittavat ajattelevansa, että he ovat jokatapauksessa oikeassa eikä vastapuolen sanomisilla ole mitään merkitystä? Miksipä sellaisen kanssa pitäisi lähteä keskustelemaan mistään, ainakaan minä en lähtisi.

Tämä asia on niin tunteitaherättävä, että siitä ei nykyään voida saada aikaan järkevää keskustelua kun leimakirveet viuhuvat puolin ja toisin ennen kun keskustelijat ovat edes ehtineet esitellä itsensä. Kummatkin ovat valmiiksi poteroihinsa kaivautuneina  valmiina puolustamaan mielipidettään hampaat irvessä viimeiseen asti. Toisen puolen argumenteilla ei ole mitään merkitystä kun oma kanta on jo selkeä. Silti jatkuvasti kuulutetaan keskustelua, mutta jos joku erehtyy sellaisen edes puoliasiallisesti aloittamaan vastaus on yleensä vain pahimmillaan henkilökohtaisuuksiin menevää räkytystä. Koko asia on ajautunut tilaan jossa on musta ja valkoinen eikä mitään siinä välissä. Olet joko samaa mieltä tai väärässä.

Ja on niitäkin jotka oikeasti haluaisivat keskustella, mutta he eivät tahdo saada suunvuoroa tai palstatilaa räkyttäjiltä, on niin paljon helpompaa ja viihdyttävämpää seurata kunnon kissatappuelua kun oikeasti asiallista keskustelua.