perjantai 25. maaliskuuta 2011

Jos se on minun niin älä koske siihen!!!!

Olen tästä vaahdonnut aikaisemminkin, mutta antaapa mennä.

Lainasin Kaksilahkeiselle läppäriäni. Se ei ole aktiivikäytössä oleva kone. Koska pidän enemmän pöytäkoneestani, en sitten ole juuri käyttänyt tuota läppäriä sen jälkeen kun sen takaisin sain. Pariin kertaa käynyt nettiä kurkkimassa.


Okei, koko sotku on osittain omaa syytäni kun puolihuolimattomasti vastasin herran kysymykseen "Hei voinko laittaa tähän pari ohjelmaa jotka tästä puuttuu?" sen kummempia miettimättä "Joo, senkus eipä siinä juuri mitään ole kun en juuri käytä sitä." VIRHE!

Sain siis koneeni kuitenkin aikanaan takaisin ja herra sitten esitteli mitä on pääpiirteissään tuolle koneelle tehnyt, minulla oli silloinkin lähinnä ajatuksena "No saan sen säädettyä haluamakseni jos siltä tuntuu..." enkä juuri kiinnittänyt huomiota herran innokkaaseen sepustukseen ties mistä hienoista ominaisuuksista jota se ja tämä lisäosa tekee. Ainut asia josta jaksoin Kaksilahkeisen kanssa käydä parin sanan väittelyn oli erään paljon käyttämäni ohjelman täydellinen poistaminen syyllä "Et sinä sitä mihinkään tarvitse." Tähänkin suhtauduin sitten lähinnä asenteella, että saan sen kyllä takaisin halutessani. VIRHE!

Olen huomenna lähdössä reissuun, ajattelin tuon läppärin ottaa mukaan kun se nyt on lähinnä matkakoneeksi tarkoitettu. Voi elämä, tuolla koneella menee ikuisuus käynnistyä, en löydä edes sitä vähää mitä siellä ennen oli ja nuo hienot lisäominaisuudet meinaa saada pääni räjähtämään. Tässähän tämä rattoisasti yö meneekin tuota konetta selvitellessä ja ylimääräisiä ohjelmia ja muita pieniä virityksiä purkaessa. Joka saamarin ohjelma on säädetty päin seiniä, kaikki suosikkisivuni on poistettu muistista ja kaikki asetukset on just niin päin prinkkalaa kun nyt voi olettaa voivan olla. *huokaus*

Olen aikaisemmin valottanut suhdettani tietokoneisiin. Ne ovat minulle hyvin hyvin hyvin henkilökohtaisia käyttötavaroita joihin suhtaudun jopa naurettavan mustasukkaisesti. Tämä nyt ei ole ehkä ihan tervettä, mutta enpä ole terve muutenkaan.

Muutenkaan en tajua miesten tapaa ajatella, että heidän tapansa on ainut oikea (ja onkin kun on kyse HEIDÄN omaisuudestaan). Samoin en tajua halua säätää naisen kone "kuntoon" mikä tarkoittaa ainakin minun kohdallani lähinnä sitä, että kone on säädety käyttökelvottomaksi. Jos minä en pidä jostain tietystä jutusta niin olisikohan liikaa pyydettyä, että oman HENKILÖKOHTAISEN tietokoneeni saisin pitää sellaisena kun haluaisin? No eipä vissiin. Lisäksi en pidä siitä, että minua kohdellaan tietokoneiden kanssa täydellisenä idioottina, minä olen hyvänen aika osannut käyttää tietokonetta ja DOS-komentoja ennen kun opin lukemaan! En ehkä tiedä koneista yhtä paljon kun pahimmat nörttikaverini, mutta ehkä minua ei kiinnostakaan tietää? Voisinko siis saada pitää ääliömäiset Windows-ohjelmani ja tyhmät "ei tiedostopäätteitä"-asetukseni sen sijaan, että koneeni säädöistä päättää joku joka käyttää sitä korkeintaan pari kertaa vuodessa? Tai jos niitä muutoksia ihan ehdottomasti tahtoo tehdä ja ilman niitä oma työskentely muuttuu tuskaiseksi ja mahdottomaksi niin voisiko ne sitten säätää takaisin ennalleen, etten minä joudu niistä sitten kärsimään? Ai ei voi, kun se minun tapani on väärä ja huono ja tehoton... 

Minulta on sitten turha pyytää läppäriä lainaan hetkeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.