Jos ei osaa ajaa moottoritiellä niin voisiko sieltä edes pysyä poissa?!

Tänään aamulla taas meinasi revähtää verisuoni kun olin matkalla töihin. Kattelin, että "Joo, tuolta tulee auto, mutta olenpa mukava ihminen ja päästän sen edeltä..." VIRHE! Karmaiseva pahapahapaha virhe! Lähdin ihan normaalisti kiihdyttämään kiihdytyskaistaa... Niin huomatkaa, sen nimikin jo kertoo mitä sillä pitäisi tehdä, tyhmemmille voin vääntää rautalangasta: Kiihdytyskaista on tienpätkä jolla on tarkoitus saada nopeus nousemaan matkanopeuteen (tai ainakin hyvin lähelle sitä) jolloin moottoritielle liittyminen helpottaa huomattavasti. Se ei, toistan EI ole sitä varten, että sitä pitkin körötellään puolet sallitusta nopeudesta vain, jotta siihen aamuruuhkaan päästään juuri ja juuri tukkimaan tie. Tämän vit... hel... *miettii hetken painokelpoista sanaa* sienirihmastoa aivojensa tilalla kasvattavan punaista saksalaista perheautoa ajavan olennon, jota ei voine ihmiseksi kutsuttavan, koska ihmisillä on AIVOT takia jouduin lyömään jarrut pohjaan kahdeksastakympistä ja jäämään kiihdytyskaistan loppuun könöttämään ja miettimään koska pääsen pienellä itämaanihmeelläni siihen liikennevirtaan mukaan. Ja koska tuo itämaanihme ei oikeasti ole mikään raketti niin sen sopivan paikan kyttääminen aamuruuhkassa on jokseenkin hermojaraastavaa puuhaa (etenkin jos on lähtenyt hiukan viimetippaan liikkeelle). Voinette siis uskoa, että työpaikalle saapui hyvin asiakaspalvelualtis asiakaspalvelutyöntekijä (jonka pään päällä myrskysi mustaakin mustempi myrskypilvi).

Lakko on ohi, joten idiootit ovat ryömineet ulos koloistaan meidän iloisten asiakaspalveluorjien päiviä sulostuttamaan. Tänään oli yksi tapaus joka ei ole lajissaan ennenkuulumaton, mutta koska aamuni oli alkanut niin erinomaisissa merkeissä sain siitä kierroksia aika hyvin. Jos minä menen asiakaspalvelutiskille hoitamaan jotakin asiaa joka minun on lakiensäätäjien mielestä velvollisuus hoitaa, mutta jonka hoitamisen se tiskin toisella puolella istuva ihminen voi tehdä hyvin hankalaksi, en yleensä ala aukomaan sille ihmiselle päätäni. Se ei kannata. Ylipäätään on kaikkien yleisen viihtyvyyden ja oman terveydenkin puolesta (ainakin perjantaisin myöhäisempään ajankohtaan nakkikiskalla asioidessaan) parempi kohdella kanssaihmisiä jokseenkin asiallisesti. Aina ei tartte olla hymy perseessä asti ja lirkuttaa kun vähä-älyinen sirkku, mutta asiallisuus... Sitä asiallisuutta ei minusta ole tokaista asiakaspalveluhenkilölle hänen sinulta jotain kysyessä

"Älä häiritse siinä, minä koitan puhua puhelimeen!"

Teki mieli tokaista, että "En sitten, seuraava asiakas!", mutta valitettavasti sitä seuraavaa asiakasta ei ollut. Samainen täti-ihminen muuten juoksenteli ainakin kolmesti pois paikalta, hakemassa milloin mitäkin. Eikö niitä papereita ja kamoja nyt voisi ottaa kaikkia mukaan samantien. Sama ihminen valitteli myös sitä, ettei asiasta mitään tajua, muttei silti suostunut kuuntelemaan mitä sanoin saati tekemään ohjeiden mukaan. Toki on mukavampi vinkua ja valittaa kun oikeasti kuunnella ja ymmärtää.

Toinen hauskempi tapaus oli kun isä tuli hoitamaan poikansa puolesta asiaa johon pojan läsnäolo on välttämätöntä. Poika oli kyllä paikalla... Mutta singahteli kun elosalama ulko-ovesta sisään ja ulos... Ja oli luonnollisesti aina väärällä puolella ovea kun häntä tarvittiin. Meinasi jo toisella tai kolmannella kerralla turhauttaa kun isä soittaa pihalla olevalle pojalleen, että "Tuus taas käymään tässä." Onko se oikeasti niin vaikeaa seistä paikoillaan sen viisi minuuttia mitä homma kestää. Paljon pidempään siinä nuin meni.