perjantai 16. heinäkuuta 2010

Lauri Pöhkö ja Elonkurjuus

Yksi asia jota en voi sietää on Lauri Tähkä. En tiedä miksi, mutta jotakin siinä laulajassa on joka saa minulla verenpaineen nousuun. En tiedä onko kyse siitä kammottavasta virnistyksestä joka tuntuu olevan herran ainut ilme, vai siitä järkyttävästä pseudowannabemurteesta jota herra viljelee (hei pliis, mikä sana "tarkoota" on?!) vai mistä. Tässä pari päivää sitten herraa haastateltiin radiossa ja jotenkin minulle jäi kuva, että mies on ihan yhtä täynnä itseään kun miltä kuvissa näyttääkin. Noh, ei siinä mitään. Kunhan vaan ärsyttää. Onneksi sitä ei tartte kuunnella ja radiokanavaa voi vaihtaa kun herran musiikki alkaa soida. Kukainenkin tykkää mistä tykkää.

Toinen henkilöhahmo joka minua julkisuudessä ärsyttää on tämä Marja-Sisko Aalto. Eikä siinäkään mitään, rohkea teko rouvalta ja olen vilpittömästi pahoillani jos hän on joutunut kokemaan kovia nuoruudessaan... Mutta onko siitä nyt ihan oikeasti joka ainoassa lehdessä pakko itkeä?! Myötätuntoni karisee joka ainuan lööpin ja syväluotaavan henkilöhaastattelun myötä joita joudun lehdistä ohittamaan tai joiden vuoksi joudun kanavaa vaihtamaan. Kenellä ei joskus olisi ollut kurjaa?

Ja nyt kun sitten päästiin vauhtiin niiin kirjoitetaan nyt sitten vielä siitä tämänpäiväisestä uutisesta joka sai minut tuntemaan pienoista vahingoniloa ärsytykseni lisäksi. Iltalehti uutisoi nuoresta äidistä joka oli "nakattu" ulos junasta kun Visa Electron ei ollutkaan toiminut kyseisessä kulkuvälineessä. Tässä heräsi vähän samanlaisia tunteita kun siitä mielipidekirjoituksesta jossa joku itki kuinka väärin on kun kolmesti liikennekameran räpsymään saatuaan joutuu kortti jäähylle. Ensimmäiseksi nousee pintaan hienoinen epäusko siitä, että onko ihmiset oikeasti niin tyhmiä tai muuten ajatteluun täysin kykenemättömiä, että ne luulee, että heillä on ylivalta asioiden suhteen. Jos ei voi maksaa matkaa niin pitäisi saada matkustaa ilmaiseksi? Toiseksi kun jää miettimään hetkeksi, niin mieleen nousee sellaisia ajatuksia kuin: Kuinka joku voi vakavissaan väittää, ettei ole tietoinen, että kaikkialla ei toimi Visa Electron? Ainakaan kortin omistava ihminen. Kuinka ne kyltit ja huomautukset voi onnistua missaamaan? Jos ei ole ihan varma, niin eikä ihmiset enää osaa kysyä apua? Olisiko kannattanut lähtä aikaisemmin, niin että sen lipun olisi ehtinyt ostaa tai sitten edes kysyä etukäteen? Eniten tuossa kuitenkin hyvittaa, itkettää, naurattaa ja ärsyttää, että heti ensimmäisenä ollaan itkemässä asiasta iltapäivälehdille. En mitenkään puolustele konnarin mahdollista huonoa asiakaspalveluhenkisyyttä, tai töykeyttä, mutta jos ei ole varautunut niin turha siitä on palveluntarjoajaa syyttää. Jos sinulla ei ole maksaa matkaa myyjän ehdoilla niin et saa tuotetta, sori vaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.