maanantai 25. lokakuuta 2010

Sinkkuus vs. parisuhde

Tämä asia on mietityttänyt minua viimeaikoina. Ehkä siksi, että eräs merkkipaaluikä alkaa lähestyä uhkaavasti ja minulla oli joskus ihan selkeät tavoitteet siitä mitä tahdon saavuttaa siihen mennessä.

Alkuperäinen suunnitelmani oli, että minulla on mies ja lapset on synnytetty. Etsin joko ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaani, kirjoittelen viimeisiä pätkiä graduuni äitiyslomalla tai olen juuri valmistunut ja kaitsen niitä paria mukulaa kotona miehen käydessä töissä. Asun jossain kivalla asuinalueella sopivan kaukana enimmästä hälystä ja suunnittelen uraani.

No ei ole lapsia, eikä kyllä ole miestäkään. Eikä kyllä sitä graduakaan kirjoitettuna. Asun edelleen opiskelijakämpässä ja valmistumisen sijaan aloitinkin ihan alusta koko roskan.

Tuttavapiirissä moni on kuitenkin tehnyt kuten itsekin aikanaan ajattelin. On kumppani, lapset, talo ja ammatti. Mikä minulle tuli? Elämä tuli. Kaikki ei mennytkään ihan kuten piti, sairastin pitkään ja hartaasti pari vuotta ja nyt kun olen taas päässyt kintuilleni huomaan, että hups, olenkin kasvanut muka aikuiseksi. Se mitä haaveilin tekeväni työkseni nuorempana alkoi tuntua ihan täysin sopimattomalta minulle ja muutenkin omat tavoitteet ja päämäärät ovat tässä vuosien saatossa muuttuneet pariinkin otteeseen.

Olen alkanut kyseenalaistaa sitä "minä olen äitityyppi" ajattelua. Olen jopa miettinyt joskus sitä mahdollisuutta, että asuisinkin jossain jonkin kaupungin keskustassa modernissa kerrostalokämpässä ihan yksin ja olisin moderni citysinkku. Ei sitä punaista taloa ja perunamaata vaan kaupunkilomia ystävien kanssa ja keskittyminen uraan. Joku pieni ja kätevä kaupunkiauto, eikä sitä farkku-Volvoa.

Olen leikkimielisesti tehnyt jopa pientä listaa sinkkuuden hyvistä ja huonoista puolista.


Plussia


+ Kukaan ei ole sotkemassa ylimääräistä, kaikki sotkut on omia

+ Kukaan ei halua kuunnella musiikkia jota en halua itse kuunnella tai katsomaan elokvaa joka ei kiinnosta minua tippaakaan

+ Kukaan ei pidä ärsyttävää meteliä tai varaa vessaa

+ Kukaan ei vaadi huomiota kun tahdon vaan maata sohvalla ja tuijottaa kattoa

+ Kukaan ei jätä vessanpytyn kantta auki tai tyhjää vessapaperihylsyä telineeseen

+ Kukaan ei varasta peittoa ja saan vallata koko sängyn ihan yksin

+ Kukaan ei valita kun puuhastelen kummallisten tapojeni ja innostuksenkohteideni kanssaa

+ Kukaan ei tapple kanssani kaukosäätimestä/televisiokanavasta/peliohjaimesta

+ Kukaan ei ole kysymässä miksen olen tehnyt lämmintä ruokaa viikkoon

+ Kukaan ei ole valittamassa äkillisistä muutoksista suunnitelmiin ja suunnitelmat voi tehdä kysymättä keneltäkään mitään

Miinuksia

- Kukaan ei siivoa minun jälkiäni puolestani

- Kukaan ei auta minua vetämään lakanoita

- Kukaan ei auta minua vaihtamaan lamppuja tai nostelemaan asioita korkeista paikoista

- Kukaan ei ole jakamassa kodin kunnossapitotöitä

- Kukaan ei huomioi erityisen onnistunutta ateriaa tai siivousta

- Kukaan ei syö leipomuksia joita haluaisin kovasti leipoa, mutta joita en itse syö

- Kukaan ei toivota hyvää huomenta, eikä kukaan halaa minua iltaisin

- Kukaan ei ole sanomassa "Onkohan tuo nyt ihan hyvä idea?"

- Kukaan ei pelaa kanssani Lego-videopelejä kaksinpelinä

- Kukaan ei ole kuuntelemassa kun keksin jonkun huippuidean

- Kukaan ei ole kantamassa kauppakasseja.

- Kukaan ei ole syömässä ruokaa kanssani joten puputan samaa mössöä viikkotolkulla

- Kukaan ei ole kuuntelemassa kiukkuamistani kun joku ottaa päästä ja lohduttamassa

- Kukaan ei ole velvoitettu katsomaan kanssani huonoja elokuvia ihan vain siksi, että pyydän kauniisti

- Kukaan ei ole kertomassa, että olen sievä ja ihana kun tiiraan vatsamakkaroitani iltaisin peilistä


Miksei minulla sitten ole sitä miestä?

1. Ajanpuute

Seurustelun alkuvaihe vie paljon aikaa. Ei varsinainen syy, mutta niin kauan kun harrastukseni ja opiskeluni pitävät minut niiin kiireisenä etten ehdi kyllästyä ja jäävät sosiaalisuusaukot saatäytettyä ystävien seuralla en ole tuntenut pakonomaista tarvetta hankkia seurustelukumppania, mihin on selityksenä:

2. Erakkoluonteeni

Viihdyn varsin hyvin ihan keskenäni. En kaipaa seuraa jatkuvasti, se lähinnä ärsyttää jos joku pyörii ympärillä jatkuvasti ja vaadin aika paljon ihan sitä yksin vietettävää aikaa omien puuhastelujeni parissa. Joskus tuntuu, että sellainen ihmisen löytäminen joka tämän asian ymmärtäisi käytännössä on vähän kiven alla. Sellaiset jotka tajuavat tuntuvat sitten olevan niitä joille seurustelu tarkoittaa yhteistä vuokralaskua ja jääkaappia. Mikä taas sitten osiltaan kuuluu samaan kategoriaan, kun:

3. Olen kranttu

Koska minulla ei varsinaisesti ole pakottavaa tarvetta etsiä elämääni miestä niin minulla on aikaa tutkailla tarjontaa. Koska minulle ei ole mikään ongelma olla yksin minulla ei myöskään ole tarvetta tarttua kehenkään "melko lupaavaan" tapaukseen vaan voin ihan rauhassa etsiä sitä prinssiä joka saa sukat jaloissani pyörimään. Toisaalta, koska:

4. En ikinä käy missään 

Erakkoluonteeni lisäksi myös tämä vaikeuttaa asioita kun en kamalasti tapaa varteenotettavia aviomiesehdokkaita. Koska en juuri käy missään ja jos käyn niin mukanani on monesti kavereita ja koska kaveripiirini koostuu pääasiassa miehistä on tilanne melko toivoton. Toisaalta, voisin kyllä olla aika otettu jos joku minua tulisi sieltä lähikuppilan nurkkapöydästä 5 miehen keskeltä pokaamaan. Toisaalta, vielä otetumpi olisin varmaan jos se unelmieni mies karauttaisi kotiini minua etsimään.

5. Luonteeni

Olen arkiluonteeltani aika syrjäänvetäytyvä. En pidä itsestäni meteliä. Lisäksi olen aika varautunut vieraammassa seurassa, joten minusta saa aika helposti ynseän ensivaikutelman. Olen hankala lähestyä ja paha suustani kun sen avaan.

Kun laskee kaiken tuon yhteen on ehkä vain hyvä, etten oikeastaan edes kaipaa sitä elämänkumppania.


ps. Kertokaa silti jos keksitte jotain hyviä pokauspaikkoja tai keinoja joilla voisin huijata jotain kaksilahkeista... 

4 kommenttia:

  1. Pokauspaikkojen suhteen en osaa auttaa. Jos et olisi kranttu, niin baarista tai bändikeikoilta löytyisi varmasti.. ;P Sen verran voin vaan sanoa, että kyllä mies jostain löytyy. Minäkin löysin, vaikka luonnekuvauksesi osui melkein yksi yhteen omani kanssa.

    VastaaPoista
  2. En käy baareissa. Siellä on pääasiassa meluisaa ja kun en itse käytä alkoholia juuri ollenkaan on se ehkä vähän väärä paikka.

    Musiikkimakuni taas on sellainen, ettei niitä bändejä joita haluaisin kuulla juuri paikkakunnalla esiinny, pahukset kun ovat niin jumissa tuolla ison lätäkön takana.

    Toisaalta, tuo kaikki kuuluu sen alle, "jos et olisi niin kranttu" Hmm! :P

    VastaaPoista
  3. Opettele tanssimaan ellet jo osaa. Tyttöystäväni on kehuskellut miten tansseissa on helppo tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen. Itse en tanssi mutta vaikuttaa siltä että pitäisi opetella vaikka tahto puuttuu.
    Täydellistä kumppania tuskin onkaan joten voisit miettiä minkälaisia vaatimuksia asetat kumppaniltasi. Itsekin olen miettinyt asiaa vaikka rakastan suuresti toista, niin täyttääkö se vaatimukset. Ei olla siis nuoria enää ja tietyt mahdollisuudet on jo takanapäin...
    Jos oikeasti haluat kumppania vierellesi viiden miehen baaripöydälle niin seuraile käykö viereisessä pöydässä sellaista väkeä josta potentiaalinen henkilö voisi kelvata. Niin, luulen että joudut tekemään itse aloitteen...

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista.

    Kirjoitus oli puolihumoristinen ja tiedän kyllä, ettei kukaan minua kotoa hae.

    Vinkki tanssin opettelusta oli itseasiassa hyvä. Tosin olen melko tumpelo tanssilattialla, mutta mikä olisikaan parempi tapa kiinnittää miehen huomio kun itselleen nauraminen? :)

    VastaaPoista

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.