tiistai 6. huhtikuuta 2010

Puhelimet pannaan

Niin, olen puhelimista puhunut ennenkin, mutta joka hiton kerta kun tiskiin tulee joku puhuen puhelimeen tai joku vastaa puhelimeen samalla kun koitan tehdä jotain kommunikointia vaativaa hommaa niin tekee mieli purra asiakkaalta pää poikki. Ymmärrän vielä ihan hyvin sen, että siihen puhelimeen vastataan ja sanotaan, että "soitan kohta, olen nyt pahassa paikassa" tai jotain muuta, mutta siinä vaiheessa kun koitan käsimerkein saada ihmisiä kertomaan millaisen vakuutuksen ne autoonsa haluaa samalla kun tämä lätisee jonkun tuttavansa kanssa jostain jostain mökkiviikonlopusta niin meinaa revetä verisuoni. Jos on niin hiton tärkiää puhuttavaa siinä puhelimessa niin menkää pois siitä jonosta ja antakaa minun hoitaa siinä välissä joku sellainen asiakas jolle sen asian hoitaminen on tärkeämpää kun se puhelimeen läpättäminen. Jotkut vakkarit vielä menee, ne tietää miten homma toimii ja mitä niiden pitää allekirjoittaa, mutta sitten nämä joilla ei ole hajuakaan siitä mitä pitää tehä, sitten ne "Odota nyt Pena hetki kun tuolla tytöllä on jotain asiaa!" kun olen koittanut puoli minuutti kysyä, että moneenko erään vakuutus pistetään. AAAARGH! Odotan sitä päivää kun joku asiakas tiuskaisee minulle tiskissä, että "Älä häiritte siinä". En kyllä tosin tiedä mitä sitten teen, saattaa asiakaspalvelualttiuteni joutua suuremman koetuksen kohteeksi kun koskaan aikaisemmin. Että sitten kun uutisissa on, että joku asiakaspalvelija on hyökännyt asiakkaan kimppuun ja raadellut sen kaulavaltimon niin tiedätte kuka siellä on ollut asialla ja missä tilanteessa.

Yleensä otan nuissa tapauksissa sen asenteen, etten puhu minäkään asiakkaalle mitään. Osoittelen sormella tai yksinkertaisesti en tee mitään ja odotan hiljaa kunnes tuolla ihmisellä on aikaa vastata kysymykseeni. Olettaen, että olen huonommalla tuulella kun normaalisti ja ei ole jonoa. Tai sitten vaan puhun kylmästi päälle. Se on minun työaikaani ja jos takana on jonoa niin ne sori jos et nyt voi sen Reetan kanssa vaihtaa kuulumisia Mikko-Maarian vaippaihottumasta. Sori.

En voi käsittää ihmisiä jotka ei kunnioita toisen työaikaa sen vertaa, että älyäisivät pitää sen puhelimen poissa tai tajuaisivat mennä sivummalle. Se vie tuhottoman paljon aikaani kun koitan sinne jutustelun sekaan saada niitä asian hoitamiseen tarvittavia kysymyksiä. Samoin kun sitten jos ne läpättää puhelimeen ja vaan osoittelee niitä kohtia siitä paperista, niin ihan turha tulla jälkikäteen sanomaan, että tahoitkin ilkivallan lisäksi siihen osakaskoon... NO ****** OLISIT SANONUT! Minä en lue ajatuksia vaikka se taito kullanarvoinen tuossa työssä olisikin. Vielä ikävämpää se on muita asiakkaita kohtaan kun ne joutuu sitten turhaa odottamaan. Minusta puhelimeen puhuminen palvelutilanteessa on moukkamaista ja kertakaikkisen epäkohteliasta. Piste. Loppu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.