"Tiedän, ettet pidä siitä..."

Onko kukaan muu spotannut uusinta Philipsin partakonemainosta? (Vai onko joku onnistunut siltä välttymään?) Partakonetta, jota siis markkinoidaan naisille. Sitä mainostetaan naistenlehdissä ja sellaisten ohjelmien mainoskatkoilla, joiden katsojista todennököisesti suurin osa on naisia.

En nyt ota kantaa siihen kuinka ärsyttävä itse mainos on vaan lähinnä sen sisältöön joka on mietityttänyt minua nyt jokusen päivän. Miksi partakonetta markkinoidaan naiselle? Ymmärtäisin jos isänpäivä olisi lähellä, mutta tuon mainoksen sisältö taitaa olla lähinnä se, että "ole moderni nainen ja osta rakkaalle (tossun alla olevalle) miehellesi lahjaksi partakone." Miksi naista pitäisi kiinnostaa millä mies ajaa partansa? Miksi mainos on niin selkeästi suunnattu naisille ja miksi siinä ihan selkiästi tallotaan miestä maanrakoon? Tai siis, minulle tulee sellainen kuva, että miestä saa Philipsin mukaan ärsyttää niin paljon kun tahtoo, jos sitten ostaa sille partakoneen. Nojoo. Minua tuo mainos ärsyttää tavattoman paljon. (Joo joo, tiedän suhteessa tehtävistä uhrauksista toisen miellyttämiseksi.)

Lisäksi minusta on kamalan vaikeaa ostaa lahjoja. En tykkää olettamisesta. "Voi se varmasti RAKASTAA tuota!" No, jos itse pidän jostain niin se ei välttämättä tarkoita, että joku muu pitää. Ystävien, perheen ja sen pitkäaikaisen seurustelukumppanin kohdala voi jo jonkinnäköisiä oletuksia ehkä tehdäkin, mutta silti mainoksen viesti, että toisen voi tuntea läpikotaisin ja siten voi tehdä päätöksiä toisen puolesta ärsyttää minua. Valitettavan usein kun naiset ihan oikeasti uskovat näin. (Yleistys, yleistys!)

Ylipäätään minusta lahjojen ostaminen on vähän riskaabelia aina. En arvosta äärettömästi ylimääräistä rojua. Koitan itse ostaa lahjoja jotka tiedän tulevan tarpeeseen tai jotka on ainakin mahdollisimman helppo hävittää jos niistä ei pidä. (Jos saatte minulta lahjaksi kynttilän niin tiedätte sitten jatkossa, että se on annettu siksi, että olen ajatellut teitä lahjalla josta on helppo päästä eroon vain tuikkaamalla se tuleen.)

Voisin itse ostaa lahjaksi partakoneen miehelle jos olisin aivan varma, että hän sellaisen haluaa ja tarvitsee ja jos tietäisin, että malli on hänelle mieluinen. En varmasti itse ilahtuisi ihan järettömästi jostain käyttöesineestä jota en olisi itse valinnut, etenkään jos se on kalliihko. Kyse on lähinnä siitä, että koska ne ovat juurikin käyttötavaroita ja niitä pitää käyttää niin valitsen mieluusti sellaisia, joista pidän eniten. En toisiksiparasta vaan parhaan jos se nyt on millään muotoa mahdollista.

Lahjojen kanssa on muutenkin niin äärettömän vaikea monesti vain hymyillä ja kiittää jos paketista paljastuu jotain sellaista mitä nyt ei ihan välttämättä olisi halunnut tai tarvinnut. Muistan kun sain avomiehen äidiltä lahjaksi koriste-esineen joka oli minusta kertakaikkisen ruma. Aivan järkyttävä suorastaan, se ei sopinut kotimme väreihin, eikä ollut malliltaan minua miellyttävä. Hymyilin väkinäisesti ja koitin miettiä miten se vahingossa putoaisi parvekkeelta. Olen mahdottoman tarkka kotini sisustuksesta joten sieluani kuristi kun (nykyinen ex)avomieheni (jolla ei ollut ihan yhtä tarkka maku sisustuksen suhteen kun minulla) hymyillen kysyi minulta mihin tuo kamotus kodissamme asetetaan... Se joutui korkean kirjahyllyn päälle, mutta itkin silti verta sydämessäni joka kerta kun silmäni siihen osuivat. Eron yhteydessä lahjoitin tuon kammotuksen avomiehelleni kun väitin, etten voinut millään ottaa sitä uuteen kotiini koska se oli hänen äitinsä lahja meille ja siten kuului ehdottomasti avomiehelleni. Tämän ja parin muun vastaavan tapauksen jälkeen en tahdo aiheuttaa samaa traumaa muille, joten jos suinkin mahdollista niin lahjoitan mielelläni ihmisille lahjakortteja (jos suoraa rahaa ei viitsi antaa), tarve-esineitä tai jotain helposti särkyvää. "Hups se tippui ihan vahingossa keittiön suljetusta ikkunasta 13 kerrosta alaspäin asfaltiin! Olen niiiiiiin pahoillani! Surettaa kovasti, se oli aivan ihana!"

Noh, mainonta nyt muutenkin on mitä on, mutta tuo lävähtelee silmille niin monesta paikkaa ja siinä on jotain niin kertakaikkisen ärsyttävää, etten voinut olla sanomatta mitään.