maanantai 8. marraskuuta 2010

1000e lukukausimaksu yliopistoille? Sanonko...

Jep jep. Näin yliopiston rehtori kannattaa ja kannustaa opiskelemaan: linkki. Ihan täyttä haistapaskahommaahan tuo on.


"Suomen elinkeinoelämän keskusliitto EK kerää miljoonia yritysmaailmasta Aalto- yliopistolle. Näiden miljoonien lisäksi EK haluaa yliopistoille lisärahoitusta opiskelijoiden lukukausimaksuista. Rehtori Lauri Lajunen kannattaa.

-Lukukausimaksu voisi olla ihan pieni. Vaikka 1000 euroa. Ei sillä yliopistojen talouteen olisi merkitystä, mutta se poistaisi roikkujat yliopistoilta."

Näyttäkää minulle se opiskelija jolle 2000e/vuosi on oikeasti "ihan pieni" summa. Ja siis puhun nyt oikeista opiskelijoista. Jos ei nosta lainaa niin tuo 2000e on suunnilleen neljän kuukauden tulot.


Tuo ehdotus on vastoin kaikkea järkeä:
-Se ei todellakaan pidennä työuria
-Se ei todellakaan paranna kansanterveyttä
-Se ei todellakaan kannata tasa-arvoisuutta opiskeluissa


Tuo 2000e vuodessa on ihan helvetisti rahaa opiskelijalle. Se kirpaisi ihan varmasti monen jo työssäkäyvänkin kukkaroa, mutta korkeintaan 800e/kk tuloilla tuo on kuolinisku. (Tuo on se, mitä KELAlta ja valtiolta saa irti nykyjärjestelmässä, kaikille ei vain löydy töitä.) Se ajaisi opiskelijoita syömään ja elämään entistä niukemmin ja huonommin, pakottaisi ottamaan sen lainan tai töitä niidenkin kohdalla jotka nyt vielä pärjäävät ilman. Se parantaisi huomattavasti niiden asemia joilla on maksukykyiset vanhemmat.


Nuo "roikkujat" ovat niin pieni ongelma yliopistoilla, niistä pitää huolen KELA ja sossun kanssa tappeleminen on niin viimeisen päälle kettumaista hommaa, että sitä harva oikeasti tekee hyvikseen. Tuo saattaisi vaikuttaa niihin joihinkin satunnaisiin tapauksiin, jotka käyvät töissä, mutta eivät halua ottaa tutkintoa ulos. Ei nykyään enää ole mahdollista toimia "ikiopiskelijana" koska valmistumiselle on jo asetettu aikarajat.

Ketä tuo hyödyttäisi jos yliopistojen rahavirtaankaan sillä ei olisi mitään vaikutusta?
Johtaisiko tuo siihen, että tukia nostettaisiin? Mikä sen päätöksen arvo silloin olisi? Toisaalta uskoisin, että opiskelijat vain pakotettaisiin nostamaan tuon verran enemmän lainaa, missä tapauksessa voi taas kysyä mihin se lopulta vaikuttaa ja mitä sillä saavutetaan?

Eikö päättäjät vaan voisi koittaa käyttää niitä ihan oikeita keinoja jos ottaa päästä, ettei yliopistoista valmistuta tai, että ihmiset kouluttautuu työttömiksi. Miksi pitää rankaista kollektiivisesti kaikkia kun ne ongelmatapaukset saataisiin kuriin vähemmälläkin? Minäpä sanon heti suoriltaan pari sellaista keinoa jolla olisi paljon enempi vaikutusta nuihin roikkujiin ja muihin lusmureihin:


- Tiukennetaan sisäänpääsyä niin, ettei kaikki halukkaat pääse yliopistoon viettämään välivuotta

- Vähennetään sisäänottomääriä aloilla joilta ei valmistuta tai joilla ei ole töitä.

- Parannetaan opintojen ohjausta ja koitetaan jo aikaisemmassa vaiheessa ohjata ne ihmiset oikealle alalle.
 
Muoks. 15.11.2010

Katsoin juuri tuon varsinaisen Silminnäkijän ja siellä ei sanottu 1000e lukukausi vaan 1000e LUKUVUOSI. Lisäksi rehtori Lajunen ei käyttänyt sanamuotoa "ihan pieni" vaan muotoa "pieni". Tuo toki tarkoittaa sitä, että ainoastaan 500e lukukausi, mutta on se sekin kuukauden ansiot, että siitä kuinka "pieni" summa se on voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä... Sen enempää en ainakaan toistaiseksi tuohon ohjelmaan puutu. Kunhan korjasin virheeni.

5 kommenttia:

  1. Kannatan erityisesti tuota viimeistä vaihtoehtoa. Tuossa ensimmäisessä ehdotuksessasi on se pienenlainen onkelma, että entistä tiukemmat sisäänpääsyvaatimukset voivat poistaa yliopistojen kirjoilta toki välivuoden viettäjät, mutta myös tapaukset, jotka todella haluaisivat sisään, mutta joilla esim. pääsykoe ei mene ihan putkeen.

    Ja tosiaan, tuo 2000e/vuosi ei todellakaan ole pikku summa. Se EI ole pieni summa opiskelijalle eikä edes pienituloiselle työssäkävijälle. Lajunen ja muut päättäjät voisivat elää vuoden opiskelijabudjetilla - ilman lainanottoa. Jokohan sitten muuttuisi ääni kellossa?

    VastaaPoista
  2. lukukausimaksu vaikkapa kuuden vuoden opintojen jälkeen: opintojen mitoittaminen siten, että ne on realistista suorittaa viidessä-kuudessa vuodessa, ja siihen saa tuet, sekä aineelliset että henkiset. Sen jälkeen opiskelevat voidaan tulkita "harrastelijoiksi", jotka ehkä voisivat maksaa harrastuksestaan?
    Toki alakohtaisesti: lääkis vaatinee enemmän kuin kuusi vuotta? Tai ainakin ennen vaati.

    VastaaPoista
  3. wind-up-toy: Itseasiassa tuo ykkösvaihtoehto toteutuisi siinä ohessa jos nuita opiskelupaikkoja vähennettäisiin.

    marika: Minun käsittääkseni lääkis on itseasiassa niitä paikkoja joista pääsee ulos suunnitellussa ajassa melkeenpä helpommin kun monesta muusta paikasta. Siellä kun on ns. pakko käydä niitä opintoja siinä aikataulussa kun on annettu ja muutenkin lusmuaminen on vaikeampaa. Lisäksi lääkiksen kohdalla toimii se, että sinne on niin vaikea päästä, että harva siellä lopettaa ja päässeillä on motivaatiota tehdä kunnolla.

    Minä olen lusmuilija. Vaihdoin juuri alaa kun tajusin, etten yksinkertaisesti tahdo työllistyä aikaisemmalle alalleni jos nyt ylipäätään saisin töitä. Toisaalta aikaisemmat opintoni hyödyttävät minua nykyisellä alallani, että ei aivan hukkaanheitettyä aikaa.

    VastaaPoista
  4. Olin ensin julistaa, että tiistain vaalipaneelissa rehtori Lajunen ei yllättäen äänestänyt lukukausimaksujen puolesta, mutta hän ei ollutkaan paneelissa vaan sen toimijana... I alla fall, rehtori kyllä tuntui olevan panelistien mielipiteeseen, eli EI lukukausimaksuille, tyytyväinen.

    VastaaPoista
  5. No sitten hatunnostoa sinne. :) Se, mikä minua alunperin eniten tuossa jutussa ärsytti oli se, että Lajusen mielestä se tuntui olevan "pieni" summa, mitä se monelle opiskelijalle ei ole.

    Kiitos kommentista, on mukava saada päivitystä vanhempiinkin kirjoituksiin ja muutenkin lisätietoa asioista.

    VastaaPoista

Anna tulla vaan, kuulen mielelläni jos jollakulla muullakin on jotain sanottavaa.